Energiatehokkuus

Energiankäyttö karjatiloilla

Maito –hankkeen Viljo –maatalousnäyttelyn  kyselyn tulosten perusteella suurin osa tilojen energiasta saadaan ostosähköstä. Maalämpö on käytössä n. 10 % vastanneilla tiloilla ja aurinko- tai tuulienergiaa vajaalla 2%:lla.

energia-kaavio

Aurinko- ja tuulienergiassa potentiaalia

Aurinkoenergian saanti painottuu Suomessa kesään, kun energian tarve on pienimmillään. Se ei siltti vähennä säästetyn energian arvoa tai määrää. Aurinkoenergian säästöä voisi verrata sadonkorjuuseen – otetaan se hyödyksi silloin kun se on tarjolla. Käytettävissä on kaksi eri menetelmää: Putkistotyyppinen lämmönkeräinjärjestelmä tai paneelityppinen sähköjärjestelmä. Putkikennosto kerää aurinkoenergian lämmön käyttöveteen ja on siten hyödynnettävissä lämpimänä vetenä. Energiansäästö syntyy, kun veden lämmitykseen tarvittavan primäärienergian (esim. sähkö) tarve. Aurinkokennoilla eli paneeleilla tuotetaan sähköä. Aurinkopaneelijärjestelmästä saatava sähkö kannattaa ensisijaisesti hyödyntää omaan käyttöön ja myydä ylimääräinen sähkö yleiseen sähköverkkoon. Maitotilalla sähkön tarve on merkittävä myös kesäaikaan. Käytännössä kennoston koko kannattaa mitoittaa kesäpäivän tarpeen mukaisesti.

Tuulivoimaa on saatavissa ympäri vuoden, sen määrä tosin vaihtelee paikan tuulisuuden mukaan. Energian hyödyntämistä ja investoinnin kannattavuutta on vaikeampi laskea kuin aurinkoenergian, jollei ole mahdollisuus tehdä mittauksia etukäteen. Tuulienergian kertyminen ei noudata vuorokaudenaikoja, joten tilalle voi syntyä helpommin ylimääräistä energiaa. Tällöin lähtökohtana tulee olettaa, että ylimääräinen energia myydään sähköverkkoon.

sahkonkulutus-navetassa-kaavio
Helmikuun 2012 sähkönkulutus 1 lypsyrobotin navetassa.

Yhden lypsyrobotin navetassa pesuveden lämmittäminen näkyy sähkönkulutuksen kohoamisena kolme kertaa vuorokaudessa. Öisin valaistus, lypsylaitteet ja maidon jäähdytys pitää sähkönkulutuksen korkealla.

 

 
Savonia EU - maatalousrahasto Vipuvoimaa EU:lta ELY-keskus