Ravinteet ja ympäristö

Testitallennus

Testitekstiä testaus mielessä.

Katse maahan – Sato paremmaksi –seminaari, Kunnonpaikka Siilinjärvi 31.1.2018

Seminaari taltioitiin ja pääset katsomaan tallenteet RavinneRengin sivuilta tämän linkin kautta.


Aamupäivän ohjelma

10.00 Päivän avaus, Tiina Hyvärinen Pohjois-Savon ProAgria

10.10 Työkaluja pellon kasvukunnon hoidon suunnitteluun, tutkija-viljelijä Tuomas Mattila Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

11.15 Kierrätysravinteet viljelyssä, Soil Food

Iltapäivän ohjelma

12.30 Viljelijäkokemuksia peltotuhkasta, Veli-Mikko Suihkonen

12.50 Työkaluja pellon kasvukunnon hoidon suunnitteluun jatkuu, Tuomas Mattila

13.50 Maanparannuskasvit, Naturcom

14.20 yhteenveto päivästä

ESITYKSET:

Työkaluja maan kasvukunnon hoitoon
Tutkija-viljelijä Tuomas Mattila, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 

Viljelijäkokemuksia peltotuhkasta
Veli-Mikko Suihkonen 

Maanparannuskasvit
Timo Mäkinen, Naturcom

Katse maahan – Sato paremmaksi –seminaari, Kunnonpaikka Siilinjärvi 31.1.2018

Seminaari taltioitiin ja pääset katsomaan tallenteet RavinneRengin sivuilta tämän linkin kautta.

 

Aamupäivän ohjelma

10.00 Päivän avaus, Tiina Hyvärinen Pohjois-Savon ProAgria

10.10 Työkaluja pellon kasvukunnon hoidon suunnitteluun, tutkija-viljelijä Tuomas Mattila Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

11.15 Kierrätysravinteet viljelyssä, Soil Food

 

Iltapäivän ohjelma

12.30 Viljelijäkokemuksia peltotuhkasta, Veli-Mikko Suihkonen

12.50 Työkaluja pellon kasvukunnon hoidon suunnitteluun jatkuu, Tuomas Mattila

13.50 Maanparannuskasvit, Naturcom

14.20 yhteenveto päivästä

 

ESITYKSET:

Työkaluja maan kasvukunnon hoitoon
Tutkija-viljelijä Tuomas Mattila, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Viljelijäkokemuksia peltotuhkasta
Veli-Mikko Suihkonen

Maanparannuskasvit
Timo Mäkinen, Naturcom

Ympäristötuen erityistuet

Ympäristötuen erityistukien tarkoitus on edistää maaseudun luonnon monimuotoisuutta ja vähentää ympäristön sekä vesistöjen kuormitusta. Tavoitteena on myös laadukkaiden ja turvallisten elintarvikkeiden saannin turvaaminen kuluttajille.

Erityistukisopimuksia ovat:

  • Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito
  • Monivaikutteisen kosteikon hoito
  • Pohjavesialueiden peltoviljely
  • Luonnonmukainen tuotanto
  • Luonnonmukainen kotieläintuotanto
  • Perinnebiotooppien hoito
  • Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen
  • Alkuperäisrotujen kasvattaminen
  • Alkuperäiskasvien viljely
  • Valumavesien käsittelymenetelmät
  • Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen
  • Lietelannan sijoittaminen peltoon 
  • Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely
  • Hakijana rekisteröity yhdistys

Lue lisää alkuperäisestä lähteestä Maaseutuvirasto.

Tutkimustuloksia nurmenviljelyn ympäristövaikutuksista

Ravinnehävikit euroiksi -hanke järjesti tietopäivän Maaningalla 2012. Ajankohtaisia tutkimustuloksia nurmenviljelyn ympäristövaikutuksista oli luennoimassa Perttu Virkajärvi MTT Maaningalta.

Perttu Virkajärven, Mari Rädyn ja Maarit Hyrkkään PowerPoint-esitys ajankohtaisia tutkimustuloksia nurmenviljelyn ympäristövaikutuksista.

Perttu Virkajärven, Kirsi Saarijärven, Mari Rädyn ja Maarit Hyrkkään PowerPoint-esitys ajankohtaisia tutkimustuloksia nurmenviljelyn ympäristövaikutuksista. 

Integroitu kasvinsuojelu

Integroitu kasvinsuojelu eli IPM (IPM = Integrated Pest Management) tarkoittaa kasvinsuojelua, jossa yhdistellään harkitusti erilaisia torjuntamenetelmiä ja kemiallisia torjunta-aineita käytetään mahdollisimman vähän. Jokaisen kasvinsuojeluaineen ammattikäyttäjän tulee noudattaa integroitua torjuntaa vuoden 2014 alusta lähtien. Tietokortti integroidusta kasvinsuojelusta

Jaloittelualueet ja ulkotarhat

Jaloittelualue on eläinsuojan välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue eläinten säännölliseen jaloitteluun. Ulkotarha on aidattu, jaloittelualuetta laajempi alue. Ulkotarha on yleensä käytössä eläinten ympärivuotisessa kasvatuksessa ja voi sisältää myös jaloittelualueen. Ulkotarha voi olla esimerkiksi peltoa tai metsää. Ulkotarhassa voi olla eläinten käytössä sääsuoja sekä ruokinta- ja juomapaikat.

 

Jaloittelutarhojen vesien hallinta

Jaloittelutarhoja on kolmea eri tyyppiä; tiivispohjaisia, maapohjaisia ja vaihtopohjaisia. Pohjan rakenne sekä pintamateriaali vaikuttavat valumavesien muodostumiseen. RAE-hankkeessa on tutkittu kolmea erilaista Pohjois-Savon alueella sijaitsevaa jaloittelutarhaa. Tarhojen valumavesien typpi- fosfori- ja ulostemikrobikuormitusta on seurattu ojista ja purkuputkista otetuilla vesinäytteillä kesinä 2012 ja 2013. Seurantaa jatketaan myös kesän 2014 aikana. Tietokortti jaloittelutarhojen vedet: tutkimusesimerkki

Kosteikot

Kosteikkojen avulla voidaan sitoa valumavesien kiintoainetta ja sitä kautta vähentää ravinteiden pääsyä vesistöihin. Kosteikot lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat mm. riistalinnuille hyviä ruokailupaikkoja.

Lue lisää...

 
Savonia EU - maatalousrahasto Vipuvoimaa EU:lta ELY-keskus