Typensitoja- ja kerääjäkasvit

Mitä kerääjäkasvit ovat?

Kerääjäkasvilla tarkoitetaan aluskasvia, joka kylvetään samaan aikaan pääkasvilajin kanssa. Lisäksi kerääjäkasvilla tarkoitetaan pääkasvilajin sadonkorjuun jälkeen kylvettyä peitekasvia. Kerääjäkasvit vähentävät typpihuuhtoumaa pelloilta ja auttavat suojaamaan pellon pintaa eroosiolta.Lisätoimenpiteiden ehdot määrittävät, että aluskasviksi voi kylvää nurmea, heinälajeja, apilaa ja näiden seoskasvustoja. Kerääjäkasviksi soveltuu ohra, kaura, nurmet, rehurapsi, rypsi, hunajakukka, valkosinappi, öljyretikka, Caliente- sinappi, samettikukka, apilat tai näiden kasvilajien siemenseokset. Tietokortti kerääjäkasveista.

Kerääjäkasvien käyttö

"Mitä pidemmän osan vuodesta maa on elävän kasvillisuuden peitossa, sitä pienemmäksi etenkin typen huuhtoutuminen jää. Kerääjäkasveilla voidaan pidentää kasvipeitteistä aikaa. Kerääjäkasvit voidaan luokitella pyydys- ja aluskasveihin. Aluskasvi kylvetään samanaikaisesti pääkasvin kanssa, kun taas pyydyskasvi eli välikasvi kylvetään vasta pääkasvin sadonkojuun jälkeen. Kerääjäkasvin satoa ei yleensä korjata, vaan se muokataan maahan viherlannoitteeksi joko syksyllä tai keväällä." Julkaisu kerääjäkasvien käytöstä

Lähde: KERÄÄJÄKASVIEN KÄYTTÖ. 2008. Työ- ja elinkeinokeskus & Lounais-Suomen ympäristökeskus.

Apilanurmen lannoittaminen

Apilanurmen typpilannoitus on tehtävä varovasti perustamisvaiheessa, jotta suojakasvusto ei lakoudu ja apila altistu talvituhoille. Perustamisvaiheessa lannoitetaan naudan kuivike- tai lietelannalla. Lannan käyttömäärät määräytyvät lanta-analyysin ja ympäristötukiehtojen mukaan. PowerPoint -esitys apilanurmen lannoittamisesta.

 
Savonia EU - maatalousrahasto Vipuvoimaa EU:lta ELY-keskus